|
Historia
Kuudennen sukupolven mylläri Erkki Jalo.
Myllärisuvun tarina alkaa Anjalasta, jossa 1817 syntynyt Gustaf Friman vihittiin myllärin lesken Maria Helena Hanssonin kanssa avioliitoon vuonna 1839. Hän toimi Kymin kartanolla myllärinä
Hänen pojastaan Karl Fredrikistä tuli mylläri isänsä jälkeen.
Hän avioitui 1844 Frederiika Gesparsin kanssa ja sai 7 lasta. Heistä yksi oli Oskar Friman, hänestä kehittyi taitava myllyasiantuntija. Hän opiskeli ensin Helsingissä ja sen jälkeen oli töissä Englannissa, Virossa ja Saksan suurilla kauppamyllyillä. Opintomatka ulkomaille kesti useita vuosia.Tämän jälkeen myllymestari kiersi 1910 – 1930- luvuilla Itäisessä Etelä Suomessa neuvomassa myllyjen rakentamisessa. Hän suunnitteli mm.Haminassa sijainneen tuulimyllyn nykyisellä sairaalanmäellä.
Karl Fredrik muutti Kymistä Vehkalahden Myllykylään kunnan omistamalle myllylle mylläriksi perheineen vuonna 1904. Karl Fredrikin tytär Alfield avioitui Eerik Jalon kanssa vuonna 1901. Eerk oppi myllärin ammattitaidon appiukoltaan. Karl Fredrikin vaimon Fredrikan kuoltua 1908 hän siirtyi mylläriksi Miehikkäkään ja Eerik Jalo perheineen jäi mylläriksi Vehkalahdelle.
Mylläri Eerik Jalon perhe muutti Vehkalahdelta Kymiin vuonna 1915 ja sieltä Nurmijärvelle ja Savitaipaleelle ja edelleen Vpl Pyhäjärvelle vuonna 1923 Taubilan kartanon myllylle Pikojoen varteen.
Pyhäjärven mylly Pikojoen varressa
Eerikin ja Alfildin poika Rauni aviotui Emma Wellingin kanssa 1940 ja ryhtyi jatkamaan isänsä ammattia Pyhäjärvellä. Perhe siirtyi Lauritsalaan, jossa Rauni oli työssä Saimaan myllyllä Lappeenrannassa. Sieltä perhe muutti Luumäelle - työpaikka oli Uron mylly. Lokakuussa 1948 perhe muutti Vehkalahdelle ja Rauni Jalo toimi kunnan myllärinä vuoteen 1979 asti.
Vehkalahden kunnan mylly Myllykylässä 1960.
Raunin ja Emman vanhin poika Pertti avioitui 1962 Eeva Heikkilän kanssa. Perhe muutti Enäjärvelle 1964 jonne Pertti rakensi Enäjärven myllyn. 80- luvulle jauhettavaa riitti isäntien omista viljoista. Sitä kutsuttiin tullijauhatukseksi kun isäntien omat viljat jauhetiin myllyssä jauhoksi.
Pertti Jalo nuorena myllärinä Enäjärven myllyssä 1964.
Enäjärven mylly helmikuussa 1999.
80-luvulla Pertti Jalo alkoi kehittää myllytoimintaa kauppamyllyn suuntaan. Silloin alettiin ostaa viljaa itselle ja myydä jauhoja leipureille.
Pertin ja Eevan poika Erkki opiskeli mylläriksi ja avioitui Terhi Ruokosen kanssa 1997 . Sukupolven vaihdos tehtiin 1999. Toimintaa kehitettiin määrätietoisesti kunnes Enäjärven mylly tuhoutui rajussa tulipalossa helmikuisena pakkasyönä 2001.
Tämän jälkeen nuori mylläripariskunta oli valinnan edessä. Jättääkö sukupolvien työn ja elämäntavan taaksensa vai jatkaako edelleen myllärinä isiensä työtä? Vaihtoehtoja punnittuaan he päättivät jatkaa myllyalalla. Naapurikylässä Liikkalassa sijaitsi hyvä myllyrakennus ja liikkalan kyläläiset olivat valmiita myymään vuonna 1938 rakentamansa myllyrakennuksen Jalon perheelle.
Myllyssä tehtiin mittavat remontit. Vehnä -ja ruismylly rakennettiin uudetaan sekä viljan vastaanotto ja varastointi rakennettiin. Jauhokuljetuksia varten pystytettiin isot jauhosiilostot. Näin mylly saatiin vastaamaan nykyajan tarpeita.
|
|
